Juhannusta edeltävä viikonloppu on aina suunnistuskansan suurjuhlaa, jota vietetään Jukolan merkeissä. Itsekin olin mukana Venlojen viesteissä ja olen suoritukseeni hyvin tyytyväinen: juoksu kulki ja rastit löytyi, eipä sääkään olis paljoa parempi voinut olla.
Jukolan reissua suunnitellessa huomattiin, että Leivonmäki jää kivasti ihan Jämsänkosken lähelle. Siirryttiin siis illaksi sinne nauttimaan luonnonrauhasta.
Rauhaa oli tosiaan lauantaina, parkkipaikalla oli yksi seurue poislähtöä tekemässä. Muita ei nähty kun vasta seuraavana päivänä. Vallattiin itsellemme Lintuniemen laavu, johon oli autolta muutama kilometri matkaa. Emme tosin nukkuneet laavussa, vaan teltassa (ähäkutti hyttysille!). Uni tulikin hyvin nopeasti, vaikka yritettiin seurata Jukolan jussien menoa radion kautta. Lähtö kuultiin, mutta ennen ensimmäistä vaihtoa oli uni vienyt voiton.. Oli muuten aika elämys kuunnella metsärastien selostusta metsässä – suosittelen!
Aamulla virkistävän uinnin jälkeen syötiin vähän palasta ja sitten suunnattiin Joutsniemeen. Se oli telttapaikkaa lähellä oleva harjuniemi, joka ulottaa itsensä järven keskelle. Hienot mäntykankaiset harjumaisemat oli ihan kuin kotipuolesta. Kierrettiin vielä Harjupolun kautta autolle, josta siirryttiin puiston eteläosiin maisemia ihailemaan. Kirveslammen ja Luupään lenkit tarjosivat suomaisemia. Aikamoinen pörinä tuntui siellä jo käyvän, vaikka tuoksu ei vielä ollutkaan niin voimakas kuin myöhemmin kesällä. Lakkoja oli kypsymässä melkoinen määrä… Kuikkia nähtiin ja joutsenia, sekä ehkä leppälintu.
Lounastettuamme lihapullia muusilla suuntasimme kotiin päin. Oli mukava reissu, tämän kesän eka yöretki!
