2014 – Sivu 5 – Meiän metsä

Juhannus rotkon pohjalla 20.6.2014

No, päästiin me välillä kipuamaan sieltä ylöskin. Ja taas alas ja vielä uudestaan ylös. Ei siis ollut mikään ihan kevyt keikka, vaikka kilsoja kertyi vain seittemän ja aikaa kului kolmisen tuntia ruokailuineen. Rinkat toi tietysti puolityhjinäkin lisätaakkaa koiville, mutta haluttiin vähän kantoharjoitusta tähän kesän alkuun. Muuten ei olla patikkaretkillä oikein käytykään, kun on ollut tuota rogaining-menoa niin kiitettävästi! Kuukauden päästä sitten Lappiin tuntureita valtaamaan, saa nähdä pitääkö ottaa lumikengät mukaan ;)

Kävästiin siis Joensuun ja Kontiolahden rajalla sijaitsevassa Kolvananuuron rotkolaaksossa. Yleensähän me ollaan juhannuksena menty koko viikonvaihteeksi metsän keskelle. Mikä lie etiäinen ollut säiden suhteen, kun alkuvuodesta varattiin tuttu mökki Enosta ja pidetään tätä majapaikkana. Ihan hyvä vaihtoehto tuossa kelissä telttailuun. Ja mitenlie työ vienyt niin paljon mehuja kevään aikana, ettei metsäretki tuntunut muutenkaan varteenotettavalta vaihtoehdolta?

Päätettiin kuitenkin toteuttaa (miun) pitkäaikainen haave taivaltaa suomalaisessa kesäyössä. Paikka oli siihen mainio: rehevä lehto kasvustoineen ja eläimineen (lähinnä linnut oli äänessä) toi paljon ihmeteltävää. Paikoin polku kulki suurien kivenlohkareiden päällä ja jossain siellä alla kohisi puro. Majaviakin oli kuulemma ainakin joskus ollut, niistä ei ollut nyt minkäänlaista havaintoa.

Ettei ihan kommelluksitta olis sujunut tämäkään reissu, niin ruuanlaitossa Henri pääsi esittelemään gourmet-kokin taitojaan. Oltiin varattu ruuaksi retkiruokapussit ja ohjetta (metsässä) tavatessamme muistettiin hyvinkin, miksei niitä silloin edellisellä kerralla tullut tehtyä: muusia ja lihapullia – kyllä heti kun pyöräytät ne pullat ensin.. Onneksi samalle nuotiolle ilmestyneet retkitoverit pelasti meit hädästä tarjoamalla rasvaa paistamiseen ja näin saatiin aikaan yksi iso jättimäinen lituskalihapulla. Maku oli kyllä hyvä, vaikka ulkonäkö ei ehkä niin hemaiseva olekaan :D Pötsit saatiin täyteen ja kahvien jälkeen kierrettiin reitti ympäri.

Korkeuserot oli huikeat, niitä ei oikeastaan tajunnutkaan vasta kuin reitin puolivälin jälkeen kun pääsi ihailemaan maisemia korkean kalliojyrkänteen päällä. Maisema toi paikoin mieleen Lapin tai ehkä Kainuun jylhyyden ja toisaalta tuo eteläkarjalaiselle kulkijalle epätyypillinen lehtomaisema Keski-Euroopan? Ja kyllä siinä Suomen valoisassa kesäyössä on vaan oma taikansa. Patikoimisen arvoinen yö (meidän mittapuussa yö on 21-24). Mökillä vielä lämmittettiin sauna ja käytiin uimassa kirkkaassa Kaltimossa. On tää kaunis maa!

Kaapo Kettunenkin oli eka kertaa metsässä mukana, pärjäsi hyvin tippumatta matkasta ;) Hänen syntytarinan voit lukea käsityöblogin puolelta..

Fillari-Rogaining Jyväskylässä 18.5.2014

Sain kunnian raapustella mein eilisestä retkestä, kun H lähti ulkomaille edustamaan.

Eilen oli mein ensimmäinen rogaining-mittelö polkupyörillä! Lähtökarsinassa tehtiin havainto oman kaluston eroista suhteessa muihin osanottajiin: meidän retkifillareiden lisäksi mukana taisi olla kokonaista kolme ei-maastopyörää. Laukkujen lukumäärä ja koko oli myöskin vähän eri luokkaa. Ei annettu sen häiritä menoa, päätavoitteena oli lähteä tekemään hyvä reeni ja samalla nautiskella yhdessä ulkoilmasta koko päivän ajan. Kelikin suosi yli 20 asteen lämmöllään ja auringonpaisteella.

Koko matkaa ei tarvinnut käydä pyörän kanssa, me tehtiinkin kahdelle rastille pisto jalkapatikassa. Toinen oli hulppealla mäennyppylälle, joten kapuaminen vattupusikossa kannatti jo maisemien (ja 8 rastipisteen vuoksi). Jälkimmäinenkin rastinotto sujui hyvin, pyörien luokse löytäminen olikin sitten vähän hankalampaa. Ensi kerralla ehkä se kompassi mukaan..

Tiet oli hyvinkin erilaisia. Oli kuvankaltaisia pinnoitettuja kiitoteitä, kivistä hel*etinpolkua (pinta nyrkin kokoista sepeliä) sekä eri kuntoisia polkuja. Pyöriemme kunniaksi – ja miksei myös itsemme – täytyy mainita, ettö ainoastaan yhdellä tieosuudella piti työntää pidempi pätkä. Renkaat ei vaan rullanneet pehmeässä hietikossa.

Eväät oli hyvin samantapaisia kuin kinttukisoissakin, soseita, soppaa, omia energiakeksejä, hedelmiä.. Tässä spesiaalina oli kahvila, jossa käytiin tankkaamassa energiaa paninin muodossa. Puolen tunnin huili virkisti. Ja oli muuten aika eksoottinen kahvila, kallion sisään louhittu planetaario. Ihan kuin olis tupsahtanu Saksaan!

Kapteeni alkoi puolen välin jälkeen osoittaa hyytymisen merkkejä. Liikkeelle lähtö hieman kohmettui (itse kuvaili jäätymiseksi), mutta suklaan (pandaa tietysti, kun Jyskylässä ollaan!) voimalla saatiin joukkueenjohtokin tilanteen tasalle. Itse tuumailin, että tällanen kisamuoto oli jokseenkin lepposampaa kuin kinttumallinen. Ehkä siks, että tavotteet oli toisenlaiset ja sai rennommin fiilistellä?

Matkalla oli hurjasti mäkiä, joista jyrkin ehkä 17% nousu. Tai niin ainakin oli tienpintaan kirjoitettu enkä lihastuntumalla sano sen paljon valehdelleen. Hetken kuvittelin itseni Giron vuoristoetapille.. Jotkut jupisi mäkisestä reitistä, itse mielsin ne hyväksi reeniksi. Ilman rastinottoa pyöräillessä olisi helppo jättää tullaiset väliin? Junaakin jouduttiin väistämään ja melkein ajettiin nokkakolari – oravan kanssa! Käärmeitä oli tullut useaan kohtaan tielle lämmittelemään.

Lähes yhtä freesinä oltiin maalissa, niinkuin H tässä kuvassa. Matkaa kertyi n. 74 kilsaa ja aikaa tuhrattiin hieman vajaa 8 tuntia. Rasteja napsittiin 18. Pummeja tuli oikeastaan yksi, ja sekin johtui kartantulkintavirheestä (tie ei mennytkään läpi, vaan poikkesi kesämökin pihaan, joten ei auttanut kuin kääntyä ympäri..).

Kaikin puolin mahtava kisa, ensi vuonna uudestaan?!

Seuraa blogia Bloglovinissa

V Salpaus-Rogaining Vierumäellä 3.5.2014

Tasan vuosi sitten startattiin ekaan rogaining-tapahtumaan eli Salpaukseen Asikkalassa. Tämän kevään Salpaus oli meille kuudes rogaining-kisailu ja sieltä pidemmästä päästä eli aikaa oli käytettävissä 6 tuntia. Tämän vuoden kisakeskukseksi paljastui Vierumäen koulukeskus, joka oli meille loistava sijainti, koska päätimme jo aiemmin leiriytyä Vierumäelle koko viikonlopuksi.

Valmistelut: Anna flunssaili koko edellisen viikonlopun ja ehti toipua juuri ja juuri Salpausta varten. Varsinaista valmistautumista ei siis tehty, mitä nyt pyöräiltiin vapunpäivänä 50km geokätköilyn merkeissä (hyvä me!). Ei ihme siis, että lauantaiaamuna oli vähän perhosia vatsassa. Kevät-Rogaining meiltä meni ihan mukavasti ja saatiin innostusta tekemiseen. Tavoite meillä oli tiukka: edellisen vuoden 700 pistettä ja 25km matkaa pitää pystyä nostamaan, eli enemmän rasteja ja kovempi vauhti. Haistatko epätasapainoa?

Lauantaina päästiin reitin suunnitteluun klo. 10.00 pintaan ja aikaa suunnittelulle oli varattu hieman vajaat 2 tuntia. Anna oli silmäillyt kartan nopeasti ja itse tein samaa operaatiota wc-jonossa. Alue jakaantui karkeasti puoliksi Lahti-Heinola moottoritien vasemmalle ja oikealle puolelle. Aikaisemmista kerroista opimme sen, että reittisuunnitelmassa ei kannata lähteä metsästämään pienten pistemäärien rasteja lainkaan, koska hyötysuhde on meidän tasolla kovin heikko. Sattumalta (???) päädyimme molemmat samaan ehdotukseen: valitaan oikea puoli, kierretään vastapäivään ja tavoitellaan yhden 100 pisteen rastin hakua. Tästä lähtökohdasta tehtiin suunnitelma, joka tuottaisi 910 pistettä ja jättäisi pelivara-aikaa alle 10 min. Loppumatkasta rasteja voisi lisätä tai poistaa tarpeen mukaan.

Rastisuunnitelma oli seuraavanlainen: 84-74-55-92-24-53-103-85-73-62-71-91-41-44-Maali (pisteitä saa kymmenluvun mukaan ja 103 vastaavasti 100 pistettä), matkaa n. 30km.

Eikun matkaan. Kaikki sarjat starttasivat samaan aikaan kohti rasteja eli 12 tunnin, 6 tunnin ja 3 tunnin kinttuilijat sekä 2 tunnin maastopyöräilijät. Ensimmäiselle rastille eteni meidän vauhdilla ehkä 20 rogaajaa, pieni koukku meiltä ja tie oli tyhjä :) Työrauha saavutettu eikä koukkuun mennyt ehkä kuin 5 min. 74 ja 55 löytyivät helposti, 92 melko helposti (rastimäärite ei kommunikoitunut ihan oikein) ja rastilla 24 oltiin 25 minuuttia etuajassa, takana matkaa 11,3 km. Lenkin paras rasti oli 53, johon Anna teki hämäyslähestymisen ja hävitti peesaajat pois – helppo nouto. Rastille 103 oli laskettu ajallinen ja matkallinen puoliväli, eli kl. 15.00 mennessä ja n. 15km. Rasti leimattiin 35 minuuttia etuajassa, joten seuraavan rastivälin reittihapuiluun oli varaa. 73, 62, 61 ja 91 löytyivät niin ikään helposti.

Loppumatka alkaa siitä kun aikaa on jäljellä alle 2 tuntia ja voimia vielä vähemmän. Annan RepPU harjoituksessa lanseeraama taistelutahto on miusta jotain ihan uskomatonta. Kun takana on 25km ja 4 tuntia, niin vauhti vain kiihtyy. En valitettavasti pystynyt vastaamaan tähän vauhtiin. Sen verran pelivaraa kuitenkin kerrytettiin, että napattiin rasti 65 rastin 41 sijaan ja oltiin +20 pistettä edellä suunnitelmasta. 44:lle kiivettiin melko jyrkkä mäki ja sen jälkeinen pyörätiepätkä oli miulle jo melkosta tuskaa. Aikaa oli nyt jäljellä n. tunti ja matkaa suoraan maaliin n. 3km. Rasti 75 oli houkuttelevasti matkan varrella tosin hieman sivusuunnasssa, mutta kuitenkin. Eikun hakemaan ja kyllä kannatti. Viimeiselle siivulle jäi aikaa vielä reilut puoli tuntia ja maalissa oltiin ajassa 5:38:04 eli reilut 21 minuuttia jäi vielä pelivaraa.

Rastin 75 mielenkiintoinen sijainti.

Tulos: 6 tunnin sarjassa sijoitus 23/59 ja XO-sekasarjassa 4/19 pistemäärällä 1000. 6 tunnin sarjan voittaja, Tyykikylän Blues, keräsi 1390 pistettä (sekasarjassa muuten sekin).

Pekulaatio: Loistava tulos meille! +300 pistettä ja +8,5 km viime vuodesta. Se yksi 5min koukku ja yksi heikko reitinvalinta. Loistavat eväät (ei sämpylöitä), riittävästi nestettä ja riittävästi nautittuna, vaatetus ok. 20 min olisi ollut liikkuvilla jaloilla n. 2,5 km. Joko 83, 81 tai 23 olisi ehkä ollut haettavissa, mutta lopulta ehkei sittenkään. Anna on kova tekijä, ja hyvällä treenillä saatan itsekin sellaiseksi päästä. Meillä on erilaiset haasteet, mutta Retki-Rogaining on seuraava yhteinen puhdas rogaining-tavoite. Viime vuonna 35km ja 56 pistettä (laskukaava erilainen) – mihis ne tavoitteet nyt laitetaan?

Jatko: Parin viikon päästä pakataan fillarit kyytiin ja suunnataan Jyväskylään Fillari- ja kintturogaining-tapahtumaan. 8 tuntia rastien etsintää tarjolla :)

GPS-jälki löytyy täältä ja tulokset täältä.