Iso Harjuvaara ja Pieskänjupukka 6.11.2020

On joku sanonta, että kaikki kiva päättyy aikanaan. No eihän se nyt niin mene alkuunkaan. Reissuja tulee ja reissuja menee, mutta ei se tarkoita, että kivat ajat päättyisivät.

Tämän Lapin reissun viimeiset kohteet valittiin huolella jo etukäteen. Kaksi kohdetta, samoilla suunnilla. Aamupalan jälkeen hypättiin autoon ja ajettiin kohti Pessalompoloa, jonka takaa löytyisi Iso Harjuvaara. Paikasta ei ole juurikaan mainintoja matkaoppaissa, mutta se näytti kartan mukaan kiinnostavalta ja paikalla olisi jonkulainen kota. Näkötorni on ehkä joskus ollut, mutta kaiketi purettu sekin.

Ison Harjuvaaran parkkipaikalla oli pari autoa, itseasiassa enemmän kuin missään muussa kohteessa koko lomalla. Ihmisistä ei nähty jälkeäkään ja autojen kuultiin lähtevän melko pian sen jälkeen kun itse lähdimme kipuamaan vaaralle. Huipulle vei polku ja matkaa oli vain 350 metriä. Huipulta paljastui komeat maisemat ja mukavanoloinen kota. Geokätköilyn jälkeen jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kohdetta.

Pieskänjupukka löytyy matkaoppastakin. Se on samanlainen kalottivaara kuin Sompanenkin, mutta jyrkempi ja jylhempi. Nyt muistan myös oikean sanan kalottivaaralle, se on nimittäin jupukka. Korkeutta tällä jupukalla on 220 metriä. Polku parkkipaikalta lähtee noin 85 metrin korkeudesta ja huipulle noustaan 690 metrin matkalla. Melkoinen nousu siis.

Suosittelen silti kapuamaan. Näkymät palkitsevat kyllä ja evästauon voi pitää jälleen kerran mitä huikaisevimmissa maisemissa. Kiersimme polun myötäpäivään, joka lienee toisin kuin opastetaan, mutta alaspäin tulo olisi ollut huomattavan paljon haastavampaa jyrkemmältä puolelta.

Etelä-Lappi tai eteläinen Länsi-Lappi yllätti minut täysin. Viime kesän Ylläs-reissulta palattiin Raanujärven kautta ja silloin tuo maisema jäi erityisesti mieleen. Nyt meillä oli mahdollisuus retkeillä viikon verran tällä seudulla ja ympärillä oli vieläkin monipuolisemmat maastot kuin mitä kesällä olisin uskonutkaan. Tänne tullaan vielä joskus takaisin!

Suosittelemme myös Napapiirin järvilomia tukikohdaksi. Lisätiedot: https://napapiirinjarvilomat.fi/fi/

Iso Harjuvaara – näkymiä metsäiseen Lappiin.
Tänne oli helppo kavuta.
Pieskänjupukan huipulta.
Alhaalla siintää Miekojärvi.
Maisemia kohti pohjoista.
Näissä maisemissa oli hyvä evästää.

Sijainti: Iso Harjuvaara, Pessalompolo, Ylitornio

ETRS89 (~WGS84)

66° 28,18632′, 24° 29,87744′

Sijainti: Pieskänjupukka, Ylitornio.

ETRS89 (~WGS84)

66° 37,82633′, 24° 18,97621′

Mitä tapahtui?

Pitkän julkaisutauon aikana ehtii tapahtua yhtä ja toista. Tänä vuonna olemme muuttaneet todeksi monta pitkäaikaista haavetta. Tästä kirjoituksesta löytyy meille tärkeitä juttuja, isoja ja pieniä. Osa niistä tapahtuu vain kerran elämässä, osasta on tullut pysyvää. Puoliympyrä alkaa samasta paikasta, johon se myös päättyy. Huomaamattaan tai ehkä juuri siksi, sitä on tänäkin vuonna tullut nähtyä ja koettua monenlaista.

Kevättalvinen maisema eläinhoidokkien kotimaisemista (Lappeenranta).

Keväällä tie vie metsäretkille, varsinkin viikonloppuisin, kun valoisaa aikaa on arkea enemmän (Savitaipale).

Kotimaisemissa auringon painuessa jo mailleen (Savitaipale).

Nykyään matkaillaan ulkomailla harvoin, mutta keväällä toteutettiin pitkäaikainen unelma (Kööpenhamina, Tanska).

Alen kivillä osana omatekoista Wallander-kierrosta (Ystad, Ruotsi).

Alen kivet (Ystad, Ruotsi).

Lintujen muuttoa ihailemassa Itämeren rannalla (Ystad, Ruotsi).

”Vihdoinkin täällä!” Kahdeksan vuoden haaveiluista totta (Ystad, Ruotsi).

Wallander-kirjoista tuttujen paikkojen bongailua (Ystad, Ruotsi).

Mossby Strand, klassikko tämäkin (Ystad, Ruotsi).

”Ollaan ajettu joskus ihan autollakin.” (Mossby Strand, Ruotsi).

Tykätään kävellä paljon, myös lomalla. 15 km iltalenkillä Pienen merenneidon luokse (Kööpenhamina, Tanska).

Lintujen bongaamista ja maaseudun heräämistä kevääseen (Savitaipale).

Viileää kevättä lämmittää kahvi. Löydettiin mahtava paikka lintujen bongailuun melkein takapihalta (Savitaipale).


Aurinko lämmittää jo, vaikka Saimaassa on vielä jäät (Savitaipale).

Jokavuotinen harrastuksemme: Kangasvuokkojen etsiminen ja löytäminen (Savitaipale).

Hereillä ollaan, vaikkakin viikkokaupalla myöhässä (Savitaipale).

Toukokuun loppupuolella jäät ovat jo menneet, mutta koivujen lehdet ovat edelleen pieniä (Savitaipale).

 Kevättä ihailemassa melkein takapihalla (Savitaipale).

Meillä matkailuun liittyy useimmiten joku tarina. Tässä se on S/S Turistin haaksirikko ja muistomerkki Ristiinan hautausmaalla (Ristiina).

Arki-iltanakin ehtii jo lähiretkeillä, kun kalenteri kääntyy kesäkuuksi (Savitaipale).

Kolean kesäkuun rauhaa. Hakkuuaukosta huolimatta männyt tuo turvaa (Savitaipale).

Kotimaisemaa, lempimaisemaa (Savitaipale).

Juhannusretkellä kohti Kärnäkoskea (Savitaipale).

Anna Puu, tai ainakin puussa. Lampaiden seassa Kärnäkosken linnoituksella (Savitaipale).

Toinen juhannusretki Paistjärvelle Heinolassa. Tässä vaiheessa tarvitaan jo vara-Lappia, Kainuuta ja Koillismaata (Heinola).

Lämpöä ja rauhaa kesälomalla tai ainakin melkein (Jämsä).

Rouvat neulovat ja herrat tähyilevät horisonttiin (Kiiskilänmäki, Keski-Suomen korkein kohta, Multia).

Soutuvene lainaan ja kalastushommiin (Lappeenranta).

Kesälomalla Iso-Syötteellä. Tauko Portinsuolla Pitämävaaran lenkin varrella (Pudasjärvi).

Toinen meistä pirteänä palauttamassa pyörää Iso-Syötteen huipulle (Pudasjärvi).

Meille tämä Vaarojenmaa on erittäin tärkeä. Näkymiä Romevaaralta, Iso-Syötteen naapurista (Pudasjärvi).

Päätalo-fanin ja Iijoki-sarjan lukijan unelma, käynti Kallen kotipaikalla (Kallioniemi, Taivalkoski).

Lomalla: Sarjassamme Henrin erikoiset. Pietarin radan rakentajien muistomerkki (Lahti).

Lomalla: Henrin erikoiset, osa 2. Alfred Kordelinin murhan muistokivi (Hausjärvi).

Lomalaisten tähyilyä Selkämerelle (Rauma).

Vähintään kerran kesässä uidaan meressä ja niin nytkin. Saaristomerellä Kiilan uimarannalla (Kemiö).

Pitkään puhuttiin tästäkin, mutta nyt sanoista tekoihin. Luostarinmäen käsityöläismuseo (Turku).

Annan neulontaharrastus vie meitä milloin mihinkin kuvailemaan luomuksia (Savitaipale).

Uimaan ennen auringonnousua tai sen aikaan. Tätä on nyt harrastettu pitkälle syyskuuhun (Savitaipale).

Mustikoita ja vadelmiakin tuli kerättyä riittävästi (Savitaipale).

Puoliympyrä sulkeutuu syyskuussa lähtöpaikalle (Lappeenranta).