Onkohan se oikeasti edes Linnunsuo? No, meille se on. Lähellä on suo, jossa on käyty aina tasaisin väliajoin, mutta kuitenkin liian harvoin. Suo on aivan maaseutumaisen asutuksen vieressä, mutta kuitenkin hyvin luonnonrauhassa. Suo, jossa on harvaseinäinen lato eväiden nauttimista varten. Tänä sunnuntaina napattiin pitkästä aikaa glögit pulloon ja leipää laukkuun suuntana Linnunsuo. Tähän aikaan vuodesta valoisa aika on todella lyhyt. Tuntuu kuin päivä olisi vain sininen. Jäi taas hyvä fiilis, retkeilystä, poluttomuudesta, kaatumisesta, kengän kastumisesta, melkein ojaan mulskahtamisesta. Ihan kuin meiän metsässä.
Avainsana: lähiretkeily
Sunnuntaisin umpimetsään
Hei hyvää uutta vuotta! Vuosi on pyörähtäny käyntiin jo tovi sitten. Pakkasta on riittänyt mukavasti, lunta sitten ei niinkään. Se ei ole onneksi haitannut menoa. Ollaan käyty viime sunnuntaina ja tänään samoilemassa lähimetsissä varsin hauskalla periaatteella. Aamulla aamupalan jälkeen katsotaan kartasta mielenkiintoinen paikka tai reitti ja ei muuta kun metsään. Parissa tunnissa ehtii tehdä mukavan pituisen lenkin (8-10km). Pakkasta on ollu molempina viikonloppuina reilusti -20’C.
Tänään käytiin kiertämässä Tikki. Tikki ei ehkä monellekaan sano mitään, eikä oikein meillekään, mutta kierrettyä tuli. Topotografian* harrastajana kiinnostavaa on tietysti se, että Tikki ja sitä ylempänä oleva Myllylampi kuuluvat jo Kymijoen vesistöön. Alta löytyy kuvia sekä Myllylammelta että Tikistä, molempia pitkin kun pääsimme kävelemään. Muutenkin oli maisemat hyvin talviset. Vertailun vuoksi alimpana on kuvia viime vuoden puolelta. Joulun jälkeisenä viikonloppuna käytiin retkeilemässä Repovedellä. Järvet yrittivät vasta jäätyä, eikä lumesta ollut tietoakaan. Porukkaa oli kuitenkin tosi mukavasti.
Niin se Topotografia. Se on Annan nimitys siitä osasta maantietoa, josta olen kiinnostunut. Se johon kuulu polut, vesireitit, historia, tähdet ja polkupyöräily. Sitä se on =)