Viime vuosina tällaiset tempaukset ovat jääneet täysin välistä. Aamulla eväät reppuun, sukset takakonttiin ja matkaan. Pitkästä aikaa on talvi, joka tarjoaa riittävästi lunta melkein mihin tahansa harrastukseen. Myös liukulumikengillä laskuun löytyy sopivia mäkiä läheltä ja kaukaa.
Tällä kertaa matkattiin Saimaan toiselle rannalle, Savon alpeille. Linnuntietä matkaa on vain 45 km, mutta teitä pitkin 150 km. Sellainen on saariston maailma. Huippusää innosti laskemaan isoja ja pienempiä mäkiä. Myös muutama video kuvattiin. Toivottavasti kuvista ja videoista välittyy hauskuus ja ehkä vähän rohkeuskin.
Maaseudun Tulevaisuus testasi liukulumikenkiä metsäsuksien korvaajina, vaikka kyse on täysin eri asioista. Olisi ollut mukavaa nähdä testaaja laskemassa metsäsuksilla Juhannuskalliolta alas.
Ensin harjoittelua pellolla.
Laskuasennon säätämistä.
Ei onnistunut, uudestaan…
Sitten onkin aika siirtyä Juhannuskalliolle.
Hissi ei ollut tänään käytössä.
Jaksaa, jaksaa…
Hups.
Hitaasti, mutta varmasti ylös asti.
Tuttu tilanne tuntureilta, huippuhan ei ole vielä tässä.
Hyvä tästä tulee.
Juhannuskallion puhtaat rinteet.
Annan slalom-näyte.
Toinen meistä on lasketellut, toinen ei.
Hyvinhän se sujuu, kohta on minun vuoroni.
Ei merkkiäkään epävarmuudesta.
Vauhdin hurmaa.
Oho, mihis kuvaaja katosi?
Liukulumikengistäkö ei muka ole metsään? Pöh.
Kotia kohti, huippupäivä!
Joskus arkiset murheet kasvavat ylisuuriin mittoihin. Kaivan jatkossa nämä videot esiin aina kun tarvitaan muistutus sitkeydestä, jota tarvittaessa kyllä löytyy.
