Onkohan se oikeasti edes Linnunsuo? No, meille se on. Lähellä on suo, jossa on käyty aina tasaisin väliajoin, mutta kuitenkin liian harvoin. Suo on aivan maaseutumaisen asutuksen vieressä, mutta kuitenkin hyvin luonnonrauhassa. Suo, jossa on harvaseinäinen lato eväiden nauttimista varten. Tänä sunnuntaina napattiin pitkästä aikaa glögit pulloon ja leipää laukkuun suuntana Linnunsuo. Tähän aikaan vuodesta valoisa aika on todella lyhyt. Tuntuu kuin päivä olisi vain sininen. Jäi taas hyvä fiilis, retkeilystä, poluttomuudesta, kaatumisesta, kengän kastumisesta, melkein ojaan mulskahtamisesta. Ihan kuin meiän metsässä.
