Leppeäst Lemil 25.1.2015

Vuosi vierähti toiseksi, mukavaa liikuntavuotta teille kaikille!

Tänä vuonna tuntuu talvikin onnistuneen päihittää ainaiset röntsä-kelit. Hiihtelemään ollaan päästy jo kokonaista kuusi kertaa ja kilsoja pikaisen ja summittaisen laskutoimituksen mukaan on suksilla taitettu kuutisenkymmentä. Se on kuutisenkymmentä kilometriä enemmän kuin viime talvena… Jes!

IMG_2337

Viime talvena jäi erityisesti lumettomuuden vuoksi kaihertamaan se, ettei kansanhiihtolatuja päästy oikein ajamaan ja sen vuoksi jäi ihanaiset laturetketkin tekemättä. Piti tyytyä selailemaan blogiin päivättyjä aiempien vuosien retkiä ja fiilisteltyä mm. Piutulan kylmää-shelliä, Repoveden hurjaakin hurjempia laskuja ja Lemiläisen latumestarin kieroa (?) huumoria. Mutta tänään, tänään me päästiin oikealle laturetkelle – suuntana naapuripitäjän huikeat hiihtoreitit. Harvoin on muuten tammikuussa päässyt vielä laturetkille!

IMG_2334

Kamppeita aamusella viritellessä huomasin harmikseni mononi hajonneen. Monot on ollu miulla lapsuudesta, joten ehkä kaksikymmentä vuotta palvelleena olivat tulleet rehellisesti tiensä päähän.. Onneks tää likka ei oo yksien monojen varassa, vaan esiin kaivettiin pitopohjasuksien jalkineet.. hieman epäröiden tosin. Noiden suksien kanssa kun on ollut kahtalaisia hiihtokokemuksia.

IMG_2340

Hiihdeltiin hiukan reilu 18 kilsaa lähtien Soutlammelta, poiketen Metsästysmajan kautta ja jatkaen matkaa aina Huttulan myllylle saakka. Sieltä kierreltiin Turunkylän ja Käpylän-reitin loppuosan kautta takaisin autolle. Pieniä taukoja pidettiin matkalla ja majalla syötiin oikein rieskat kuuma tee kyytipoikanaan. Hurjasti ei ollu muita suksijoita eli hyvin mahtui hiihtämään. IMG_2335Keli oli mainio, vaikka aurinko suotta kainosteli ja kurkki vain pilvien takaa. Olis se saanu ihan rohkeasti tulla moikkaamaankin.

Niin ja ne sukset. Aluksi niillä sai kävellä. Sitten pääsi jo siihen vaiheeseen, että alamäkeen kun vähän lykki sauvoilla niin pääsi eteenpäin. Lämmettyään (vai viilennyttyään?) ne toimi kyllä oikein hyvin ja hiihtoretki oli siis onnistunut.. Vaan pitää ehkä lähteä joka tapauksessa monokaupoille. Tai jos ostaskin kerralla koko paketin, onhan ne suksetkin saman ikäiset ja pituus- ja painoluokitus sitä myötä vähän päin prinkkalaa!

Pikkujouluretki Tsahkaljärvelle 29.11.2014

No, ei me kyllä oikeesti pikkujoulua lähdetty viettämään, mutta kun ravintolassakin syötiin ennen retkeä jouluateria.. niin olkoon nyt sitten vaikka pikkujouluretki!

IMG_2307

Matka ei ollut pitkä, varusteet eikä päivän pituus sallineet tällä kertaa meille pidempää tutustumista Käsivarren luontoon. Varmasti tulemme uudestaan, kenties jo ensi kesänä. Kesävaellusmaisemien katsastelua siis, vaikka mieli olisi kyllä tehnyt tarpoa pidemmällekin tunturin kuvetta.

IMG_2278

Saana nähtiin Kilpisjärvelle saapuessa, sitten se verhoutui sumupilven sekaan. Lunta oli täällä paljon vähemmän kuin Hetassa. Pakkastakin paljon niukemmin.

IMG_2295

Mennen tullen ajettiin tietty Muotkatakan eli Suomen maanteiden korkeimman kohdan kautta, komeammaksi kävi maisemat mitä pidemmälle päästiin…

IMG_2274

Tuplasti valloitettu Jyppyrä 26. ja 28.11.2014

Hetan kirkonkylän tuntumassa kohoaa muusta maastosta korkeammalle Jyppyrä-niminen vaara. Tokihan se piti käydä potkukelkan kanssa valloittamassa, kun täällä päin kerran oltiin.
IMG_2178Itse kipusin vaaralle keskiviikkona, yhtä aikaa auringon kanssa. Alaskin mentiin samaa matkaa. Päivän pituus ei päätä huimannut, mutta olipahan ihana nähdä, että aurinko on vielä elossa! Kyllä se vaan kummasti saa heti hymyn huulille ja silmiin asti… Outo pallo.

IMG_2193Tykkyä oli kertynyt alaskin jo aika paljon, mutta vaaran laelle sitäkin enemmän. Taikametsää. Ja ihanan hiljaista.

IMG_2188Toinen valloitus tehtiin Henrin kanssa yhdessä perjantai-iltana. Maisemia ei silloin nähnyt, mutta kuultiin joulun avauksen ilotulitukset ja nähtiin kirkonkylän valot.

IMG_2198Kaunis talvi!